In’ngumaniq

In’ngumaniq taimaittuunggittuq quviahunggittumut. Kituliqaaq in’ngumayuq mihigiyuq quviahunggittpiaqtumik pivikhaittutun iplunilukhaaqhimaraaqpakhuni. Qanuqtun pidjutivaktut inuuhirmun: mihingnaktut, timimut aannialaqittaaqtittipluni, piqatigiiknikkut, havaatigunlu. In’ngumaniq hakugikpiaqtuq. Pidjutiinnaktuq tamainnut inungnut ukiuni tamainni, arnaugaluaq anggutitluunniit, kituni havaani, aadlatkiiq inuit, pitquhiitlu.

Hapkuat takudjutinnaktut takudjutigiyauyukhat in’ngumayunik:

  • Aadlanggukhutik qanuqtun nirivaktainnik
  • Kapaqhutik puvallaqhutikluunniit nalunaqhuni qanuqtun piyaaqhainnik
  • Unaguhuinnainnaqhutik
  • Ayuqhaliqhuni ihumaliurnirmik, itqaumanirmik, uvaluuniin ihumaliurnirmik
  • Hapiliqhuni ikayuqtigiyauhimayumannaiqhunilu
  • Piumayungnaiqhugit aliagivaktagaluanggitnik
  • Mikhingnaqhuni ihuinaaqtutun ipluni ihuinaanggitkunilu
  • Ayurhaliqhuni hinigiami; hiniinaliqhuni; hinilluanggittuq
  • Qinugiinnaliqhuni
  • Ihumapluni iminiirnikkut huingnirmikluunniit

Hapkuat mihingnaqhikpatta ubluq tamaat malguungni havainniitni amigaittuniluunniit, munaqhiliadjavutin uqaqvigilugit ihumailiqinikkut ayuittiaqhimayumun. Aadlainnakmun ikayuutikharniq, hivayaqlugit Kamatsiaqtut Ikayuqtiit uvani 1-800-265-3333.

Ihumaguvit qayarnaqhiuqtumik aanniqtaaqtuklu inmik aadlanutluunniit, munaqhiliaqatigidjavat qilaminnuaq PALIIHIMATKUTLUUNNIIT hivayaqlugit.

In’ngumannaktut

In’ngumaniq aanniagutauyuq. Pidjutiginggittuq inuk hakuingmat. In’ngumakkuvit, qaritarni neurotransmitters taiyauvaktut nalaunggittut. Kituni pidjutivaktut inungmut in’ngummaktittigu: ilait in’ngumahimavaktut, timimut aannialaqihimayuq, inuhia ayuqhaqpaktuq ihuuhirmini. Pigaluaqtilluni ilak in’ngumapluni ilvinluunniit ayuqhaqtilutin, in’ngumalimaittutin.

Aadlatkiiq in’ngumaniit

  • Ilaani arnanut in’ngumayutun iplutik pidjutivaktuq biibinilihaaqtunut aadlauvallaangmatta bibiqaligaanggat inuhiq. Ayuittiariami biibinilihaaqpaktunut ilaani arnat in’ngumavaktut biibiniktutigut quviiktutun itpaktutlu, hamunga naqillutin: [Link to Mother’s Mental Health Resource]
  • Daaqhimainnaqpallaaraanggat ukiumi in’ngumannaqtittivaktuq taiyautaa Ukiumi Naluqhaktutun Idjutivaktuq (SAD mik naunaittuq)

Ikayuutikhat Munaqhiyaami Ikayuqtaudjutitlu In’ngumanirmun

Amigaittut inuit munagivagait in’ngumaniit, ikiqliyummiqhugit takudjutinnaktut, inuuhirittiangnguplutik.

  • Inuuhirittiariami takuyaqtuqlugu ikayutikhaq upalunggaiyailuhi ihuaqutikharniq.

Amigaittut ihuaqhaiyaami in’ngumaniq , nalvaaqhungnguyutin kitu ihuariyakhat. Ikayuutikhat taapkuan’nguyut uqaudjauniq, ikayuqtiqaqlutin uqaudjauyikharniq, pilutinluunniit havautikhanik in’ngumaviikvikhanik.

  • Naunaiqhimaqattaqlugu ihumagiyatit. Mihigiliguvit in’ngumadjutikkut, naunairiaqlugu atuqtauhimmaangginnaraikpat qanuqtun. Atuqlugu qauyihimayat kangiqhiyaami qanuqtun pidjutivaktut ilingnut.
  • Ayuiqhalutin uuktuqhimmaaqlutin timit atuqlugu ihumatlu iqaiyaktittilugit aniqhaaqtaudjutititlu.

 Ikayuut: YouTube ginnariaqaqtutin iqaiyariami aniqhaaqtariamilu iqaiyarnaktumik nalvaaqhilutin kitu nakuutqigiyarniq!

  • Inuuhiq aadlanggukniit ikayuutauttaaqtutlu: iqaiyaqattaqlutin, nirittiaqlutinlu nirittiaguminaktunik, ilaulutinlu hulilukaaqvikhanik aliagiyarniq.
  • Ilaulutin ikayuqatigiiktuni (talvainnakmi qaritauyakkutluunniit) aadlanut takupkariami atuqpaktauyunik aadjiliuqlutik ihumaliutqiktakhanik.
  • alvunggaulutin Ikayuutikharniq Ikayuqtiuyinitlu makpirviit naunaigiami humi ikayuqtauqtaaqharniq.

Ilanggit inuit ilaitlu ilagukkungniagungnaqhiyut in’ngumalirmatta. Hapkuat mihingnautit nutqaqtigiyakhaunggittait ikayuqtauyukhanik. Ikayuqtaugumik qilaminnuaq inuk nakuuhivallianiaqtuq qilamik.

inuk aturniagungnaqhiyuq atauhiinnaunggitumik ikayuutikhaanik.  Munaqhitkunni havakti nakuutqiamik nalvaaqhiniagungnaqhiyuk ikayuqtikhamik.  Ikayuut ikayuutigiyaungitpat, munaqhimut ilitturipkaidjavat. Qaffini piqattangniagungnaqhiyuq inuk nakuuhivalliavikhaanut. Qaffini havainniitni piniagungnaqhiyuq havautit havaliqtinnatik. Nakuutqianiaqtuq nakuuyumik ikayuqtauyaami nirittiagumik, hulilukaagumik nakuugiyarniq piguvit.

In’ngumaniq utiffaaqpaktuq ilaani. Havautit aadlatlu ikayuutit ikayuqtaaqtut in’ngumaffaangnaittumik. Ilanggit inuit havautituqhimmaaqpangniagungnaqhiyut inuuhirmingni, inuuhirittiariamingniklu.

Ikayuqhugit Aadlat

Ilvit ihumaguvit kina in’ngumakpat, ikayudjavat ikayuqtauyumakpat. Hapkuat uuktuinnariaqaqtatin:

  • Uqaqvigijavat munaqtigiyat
  • Piqunahuaqlugu inuk ikayuqtauyaanggat talvaniinnaqluniluuniit ikayuqviangganni pidjutihimaliqqat.
  • Ayuiqhalugit in’ngumaniq ikayugiangni ikayuutikhainnik.
  • Uqaqvigilugu inuk qanuqtun ihumagiaqhaanik.  Piqunahuaqlugit utiffaaqulugu hulilukaangnirmun aliagiyainnik, takuyaqtuiqulugit ilannagikpiaqtait ilamingnunutlu.
  • Qilaanahuktailutin inungmut—ninggaktailutinlu. Takuyat qanuqtun piyuq taimaatun ittuq aanniarunmit.
  • Talvunggaulutin Ikayuutikharniq Ikayuqtiuyinitlu makpirviit naunaigiami humi ikayuqtauqtaaqharniq.

Ihumaguvit qayarnaqhiuqtumik aanniqtaaqtuklu inmik aadlanutluunniit, munaqhiliaqatigidjavat qilaminnuaq PALIIHIMATKUTLUUNNIIT hivayaqlugit.

Aadlainnakmun ikayuutikharniq, hivayaqlugit Kamatsiaqtut Ikayuqtiit uvani 1-800-265-3333.