Ihumakkut Aanniarut

Ihumakkut Aanniarut

Amigaittut inuit qatanngutaillu ayuqhautiqaliqpaktut ihumaalungnirmut. Ihumamigut aanniarniq ayuqhautauliqpaktuq ihumattiarnikkut, uqautigivaglugu qanurli ikpiguhungnirnit, uvvalu ubluq tamaat inuudjutigiyarnit. Ihumakkut aanniarutit aanniarutauyut ihumadjutingnut, ikpiguhuutitit ukuallu qanurli ikpiguhungniqarningnik.

  • Ihumakkut aanniarutit aktumaniqaqpaktut tamainnut Kanatamiuttanut inuuhirmingni qatanngutigiyamikkut, ilannariyaminikkut uvvaluunniit havaqatigiyaminikkut.
  • 20%-nguyut Kanatamiuttat inmingnik ikpiguhuutiqarniaqtut ihumamitigut aanniarningannik.
  • Ihumakkut aanniarut akturniqaqpaktuq inungnut qanurli ukiuqaraluaqhutik, iliharutikkut uvvalu havaamingnut manikhiuqpaktunut, uvvalu pitquhiminiqaqtunut.
  • Immaqaak 8%-nguyut inirnirit aktuumadjutiqarniaqtut angiyumik inngumanikkut.

Ihumakkut aanniarutit amigaittunik aktuqhiniaqtuq qanurlikiaq, timikkut aanniarutituttauq. Ihumakkut aanniarutit kappiahuutauvaktut uvvalu kangiqhidjutigiyauitait amigaittut inuit, talva kihiani kappiahungniq tammarniaqtuq inuit ilitpallialirumik haffuminnga aanniarunmik. Immaqaak ilvit, kinaluunniit ilihimayat, ihumakkut aanniarutiqaqqat, nakuuyumik tuhagakhaqaqtuq: tamaita ihumakkut aanniarutit havautituqtitauyungnaqtut.   Haffumani uiguani, ilitpallianiaqtutit ilangannik ihumakkut aanniarutauvaktunik – taiyauvaktuttauq ihumaglungnikkut ihuilutauyuq – uvvalu havautiturnikhaitigut.

Inngummaarniq

Inngummaarniq aallangayuq ikpiguhungnirmit quviahunnginnikkut. Kinalikiaq inngummaaqtuq ikpiguhuutiqarniaqtuq uqumaittumik quviahuutaunngittumik uvvalu niriugiyaqaruirnirmut hivituyutigut qakugunnguqhiilugu. Tamainniqaak inuuhirmingni ayuqhautiqarniaqtut, ikpiguhungnikkullu, timikkullu, ilagiingnikkullu havagvingmingniglu. Inuit inngummaaqtut, ikpiguhungniaqtut imaatut “qaumaniqanngittuq kinguani tahaffumap hitiup” — hivituyuinnauyuq, taaqtuq hiti.  Inngummaarniq ayuqhautauvaktuq tamainnut.  Nutaqqallu ayuqhautiginiaqtaat ukuallu inirninngulihaaqtut. Piilitjuatait iliharvingni uvvalu inirninnguqpalliablutik nikalluutiginiaqtaat uvvalu ayuqhautigilugit nutaqqanut nakuatut hivuurahuarnirmut.  Nutaqqat inngummaaqtut nirittiarumanianngittut, uluriahungniaqtut aanniumalutiglu, uvvalu unaguhuinnarlutik piniaqtut.  Hamna angitqiyauyuq haffuminngat quviahunnginnirmut, hangniumanirmut, uvvaluunniit unaguhukpiarnirmut. Inngummaarniq inungnut ikguhuutiqarniaqtut niriugiyakhairlutik hivunikhamut uvvalu inminiirahuarnikkut ihumaliqpaktut. Amigaittut inuit, uvvalu ilaani qatanngutait, kannguhuutigiblugulu inngummaarutilgit. Taimaatut ihumahuirlutit. Puigunngillugu inngummaarniq aanniarutauyuqtauq. Ayuqhautigivagait ukiuqqukittut inirnirillu, angutillu arnanullu, qanurittuugaluaqhutit inuuhirni, uvvalu qanurli havaaqaraluaqhutit.

Malrungnik inuuhiqarnirmut ayuqhaut

Malrungnik inuuhiqarnirmut ayuqhaut aanniarutauyuq hapkuninnga inuuhirnut qilaminnuaq aallannguqpakhutik. Inuit haffuminnga aanniarutilgit imaatut piyungnaqtut “ninngakaallaqhutik” akhuuqhutik uvvalu inuuhiit atpaqpiaqpakhutik inngummaaliqhutik uvvalu huliyumahuiqpakhutik. Haffuminngattauq ilihimayauyuq “ninngakaallangniq-inngummaarniq ayuqhautaat.” Hamna aanniarut ayuqhautigiryuangutauliqpaktuq ilaa havattiarutiginngitpagait havagvingmingni, inuuhirmingniluunniit.

Immaqaak atauhiq (1) uvanngat uan hannanmit (100) inuit, haffuminnga ayuqhautiqaqtut. Ilitturihimayakhat ilviinnaunngittuq haffuminnga aanniarutiqaqtutit. Uqaqatigivaglugit ahiit haffuminngalu aanniarutilgit ikayuutiginiarungnaqhiyat ilaa niriuguhungniqaqtuq nakuat inuuhikhakkut. Uvvalu havautiturniq ikayuutigiyungnaqtat inuuhiqattiarnikhakkut.

Niriuguhugluarniq uvvalu Kappiahungnikkut Ayuqhautit

Ihumaalungniq uvvaluunnit kappiahungniq inuuhiriyaqqut inuuhiptingni. Tamapta niriuguhuutiqaqpaktugut ilaani. Ilangit niriuguhuutiqaqpallaanngittut ikayuutigiyungnaqtat ihumaliuttiarnirmut, unaguhunnginnirmut, uvvalu pinahuarumanikkut. Talva kihiani immaqaak niuruhugluaniq angivallaaqqat, ikpiguhuutiqarungnaqtutit ayuqharnikkut, tammaqattarnirmut, uvvalu ihumaalukpiarlutit tahapkununnga piniarnahuginirmut aallat taimaatut ihumaalunngitillugit. Niriuguhugluarniq ilaa ayuqhautaulluaqpaktut ubluq tamaat taimaittukhaunngittuq uvvalu ayuqhautigiqalirungnaqtut timikkut uvvalu ikpiguhungnikkut mihingnautaannik.

Timikkut mihingnautait "niriuguhugluarnirmut" hapkuanguyut:

  • Nutqangannginniq uvvaluunniit Hayungniq.
  • Iggiakkut hatqakkulluunnit tatamayutut ikpiguhungniq.
  • Anngayukturniq uvvaluunniit uummatikkut tigliqtaqpiarniq.
  • Uqittutut niaquq uvvaluunniit ulruyaaqhunnguniq.
  • Aumaaluhungniq uvvaluunniit qaayurniq, algakkut imarurniq.
  • Quglulaaqtutut ikpiguhurngniq.
  • Nukikkut iqailinnginniq, uluriahungniq, uvvaluunniit ulurianarniq.
  • Unaguhukpiarniq.
  • Hiningnikkut ayuqharniq.

Niriuguhugluarniq aktuumaniqaqtuq ilangannit qaritap ilaa ikayuutigiyauvaktumin qanurli uqaqatigiingnikhakkut. Hamna ayuqhautiginiaqtat qanurli ilingnit uqautiginahuaqhugu pittiarnikhakkut uvvaluunniit ilaqatigiingnikkut. Ikpiguhungniup mihingnautait niriuguhugluarnirmut hapkuat ilaginiaqtait:

  • Nunngaarniq, iqihuliniq, ikpiguhuttiannginniq uvvaluunniit ninngangniq.
  • Ihumaalukpallaarniq.
  • Quiliqtahungniq nakuunngittumik piyuqarniaqtuq; ayuqharnikkut ikpiguhungniq.
  • Ihumattiarnahuarnirmut ayuqharniq; ihumat tammaqtutut ittuq.

Una "Quglukaallangniq " unauyuq tadjainnaq, ikpiguhukpiarniq kappiahungnirmut iqhinirmut niriuguhugluarnirmulluunniit aniqhaaktilimairungnaqhiyaatit ulruyaarnirmulluunniit uummatit tigliqpialirluni. Ilangit inuit ukpiruhuliqpaktut uummaitigut pilirnahugublutik uvvaluunniit tuqunialirahugiliqpaktut. Hamna quglungniq  5 minutes-nit 20 minutes-nut hivituniqarniarungnaqhiyuq quglukhimanianni. Talva kihiani hivittuqpallaanguniarungnaqhiyuq, qaffiuyuniglikiaq ikaarnini. Quglukhimaniaqtutit kinguani 10 minutes qugluhimataaliruvit. Immaqaak quglukhimaniit qugluqattaruvit, taiyauvaktuq haffuminnga quglungnirmut ihuilidjut.

Avikhimayuq ihumaniq Schizophrenia

Avikhimayuq ihumaniq Schizophrenia aanniarutauyuq ayuqhautiqaqtuq ihumattiarnikhakkut, ahiillu piqatigittiarnikhakkut ayuqhaqtut uvvalu ikpiguhungniit ayuqhaqtallu. Ihuilutjutauyuq atuni inungnut aadjikkiinngittutik. Ahiit inuit qanuriliurniqaqtut ilvit haffuminnga aanniarutingnit schizophrenia qanurli ilingnut ayuqhautiginiaqtat haffuminnga aanniarunmik schizophrenia. Qanuriliurutait ilingnut ayurnainniaqturluunniit ayuqhautiginiaqtalluunniit inuuhirnut.

Amigaittut inuit haffuminnga aanniarutiqaqtut schizophrenia-kut:

  • Tuhaalutik ilaanilu takuvaglutik hunallikiaq tahamaniinngittut ahinut inungnut takuyauyuittunik.
  • Ukpiruhukpakhutiglu ukpirnaittunik.
  • Ihumaniarungnaqhiyut ilangit inuit aanniarahuaqhugit.

Havautituqhutik, kangihihimaniarungnaqhiyut hapkuat piqpiaqhimanngittut talva kihimi ayuqhautilgit qanurli qariyait pivagiakhaa. Qaffiuyullikiaq ihumaglukkut haffuminnga schizophrenia aanniarutauvaktut. Unauvalluq aanniarutauvaktuq The most common is kappiahugyuarnikkut aanniarut schizophrenia, inungnut kappianaqpiaqtunik ihumaliqpaktut, ukpiruhukhutiglu inuit huunngittulluunniit aannirahuaqpagait, uvvalu nipinik tuhaavakhutik.